www.paramotor.fi

Viestilento

15.8. 2007

Raportti viestilennon 28 osuudelta Viitasaari - Konginkangas

Lentäjät Matti Paananen ja Mika Shwach

 

klo 16.50-18.25

 

Kapula oli viimeksi toimitettu Viitasaaren kansainväliselle lentokentälle, joten sinne kauniina keskiviikkoiltapäivänä suunnistimme Mika, Upi ja minä. Upin tehtävä tällä osuudella oli toimia kenttähenkilökuntana. Paikalla havaitsimme, että kevyt tuuli puhalteli poikittain puiden yli, joten siirryimme ristikkäisbaanalle eli Upin avustuksella ojan yli viereiselle pellolle.

 

Mika starttasi tuttuun tapaan ekana Adventure F1:llä. Katselimme Upin kanssa ihmeissämme Mikan pitkää, uljasta nousukiitoa, joka suuntautui oikealle puolimetriseen heinäpeltoon. Sieltä pienen puimisen jälkeen juuri ennen ojaa mies ja moottori kohosivat ilmaan, kiitos Mikan hyvien pomppuominaisuuksien. Syyksi peltoseikkailuun osoittautui paha solmu b- ja c-punosten välillä, jonka Mika sai selvitettyä tekemällä ylempänä isoja korvia.

 

Alussa ennen järven ylitystä kelailimme pikaisesti korkeutta, jota F1 kehitti tappavaan 0,4ms tahtiin. Paitsi vähän alun jälkeen Mikalle meinasi tulla lasku, kun moottori huusi ja siipi vain uhkaavasti vajosi.

Tuuli oli sivuvastainen, mutta kevyt. Lisäksi tuntui, että eri kerrosten välillä ei juuri eroa ollut etenemisvauhdissa. Itseasiassa paras nopeus saatiin n. 1000m:ssä 28-30km/h ja välillä ylikin. Chili (ei trimmejä) ja Mojito kulkivat melko tarkasti samalla nopeudella.

 

Olimme varustautuneet reissuun keskimäärin hyvin. Minulla oli gps, korkeusmittari ja ilmailuradio, jolla pystyi kuuntelemaan ja Mikalla kartta ja radio, jolla myös pystyi lähettämään. Kehitimme kätevän merkkikielen, jolla pystyin kommunikoimaan tangentin painalluksilla Mikan kanssa. Joskus korkeuden ilmoittaminen sadoissa metreissä tuotti ymmärtämisongelmia (800m) ja välillä yksi painallus oli ei ja kaksi kyllä, joskus taas toisinpäin. Keskustelut näin olivat rattoisaa ajanvietettä ja matka tuntui joutuvan. Tsättäilyt yleensä menivät tyyliin: "Paina tangenttia kerta jokaista 10 km:ä, jonka yli mennään" … naks-naks (29km/h)… "Siis ei mennä lähelle kolmea kymppiä"… naks…"siis ei mennä?"… naks-naks…"Siis kyllä, ei mennä? Jne...

 

Järvimaisema oli kaunista ja lentelimme pilvikorkeuksissa ja vähän ylikin, niinpä lopussa alkoi jo sormia paleltaa. Laskupaikan kohdalla oli korkeutta vielä toista tuhatta, joten kesti tovi ennen kuin päästiin laskuun. Aikaa meni myös alun korkojen keräilyyn ja pieneen maisemamutkitteluunkin, joten reilun 30km:n matkaan meni aikaa 1h 35min.

 

Perillä odottivat Kari ja Upi, seuraava lentomiehistö. Mika laskeutui ensin ja minä taitavasti pilkkaan Mojiton (27neliöö) päälle, vaikka tarkalle meni. Kapula vaihdettiin, kuvia otettiin ja puheita pidettiin. Siitä Upin mökille kauniisiin Keiteleen maisemiin pikaiseen makkaranpaistoon ja takaisin pellolle avustamaan Kari ja Upi seuraavalle etapille. Mukava lentopäivä meillä.

 

Matti ja Mika

 

Keitele

 

Mika alapuolella

 

 

 

 

 

Viitasaari

 

Ateria lennon jälkeen